sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

sorry

Miks mä aina mokaan?

Tuntuu ku kaikki kaatuis vaa seinänä päälle. Ahdistaa. Pelottaa puhua. Must on vaikee päästä perille. En haluis olla vaikee. Tuntuu ku mä onnistuisin pilaa kaiken. Kaipaan mun parasta ystävää ihan liikaa. Miten mä onnistun aina olee näin kusipää mun poikaystävälle? Miten onnistun olee näin kusipää omalle äidille? Must tuntuu et oon kans vähä kusipää itelleni. Etin vaa jatkuvasti vikoja itestäni ja niitä löytäessäni, tunnen itteni turhaks paskaks. Kaikki mussa tuntuu olevan väärää. Keskiviikkona 14 vuotias, paineita. Paineita koulussa, kotona, urheilussa,  kavereitten kanssa, ITTENI KANSSA! ikää tulee taas yks numero lisää, paineet kasvaa, must tulee jo iso tyttö, pitäis kantaa vastuuta. Haluun vanhat ajat takas, mihin kaikki aika katoo. Pelkään epäonnistumista, oon oppinu kokee sitä viimeaikoina jo monta kertaa. Tuntuu ku oisin kuluttanu sanan "anteeks" jo 13 vuodessa loppuun. Tuntuu ku oisin vaa yks riesa mutsin elämässä. Tuotan pettymystä jatkuvasti vanhemmille. Voiku jonain päivänä vanhemmat vois olla ylpeitä musta ja sanoo "Toi on mun tytär" ilman minkäänlaista kirpasua sisällään. Mä en luovuta. Haistatan paskat kaikelle ja yritän lujempaa.








!HENNI!

3 kommenttia: